Tasoitteena paikoitellen käytettiin pahvia. Aika pölytöntä pakkelia.
Yleisnäkymä sekavasta olohuoneesta. Alkaa se kirkkenemään. Muurit on rapattu ja leivinuunikin liki kokonaan. Niin ja anoppi oli tapiseeraamassa.
Makuri. Komerot tehdään peräseinälle noista vanhoista ovista. Mukava kun alkuperäiset ovet ovat tuota peiliovimallia, eikä sitä mielestäni ankeaa veneriovimallia. siinä sitä olisikin ollut selittämistä kun alkuperäiset ovet olisi pitänyt laittaa pois pelkästään sen vuoksi että tilalle haluaa inhimillisempää oikeaa puuta, mikäli ne alkuperäiset nyt olisivat olleet sitä vaneria.
2 kommenttia:
Oikeaa puuta se vanerikin on mutta "jalommassa" muodossa; ja maalikerrosten taakse taitaa se inhimilisyys peittyä viimeistään? Vaneriovet taitaa joidenkin mielestä kuulua asiaa...
Aivan. Vaneriovet ovat mitä aidoimpaa kamaa rintamamiestaloon. Minä olen sitä mieltä, että vanerilla ei ole tehty vielä yhtään pitkässä kestossa arvonsa pitävää sisustusta saati sitten julkisivua.
Mielestäni on inhimillisempää maalata puu kuin laittaa maalaamatonta vaneria. Vaikkakin puu maalaataan se säilyttää puun luonteen ja viimeistään sitä hipelöidessä tietää sen olevan juuri sitä.
Vaneri rakenteellisesti kadottaa puun ominaisen luonteen. On se vaneri mitä mainioin rakennusmatsku mutta ei mielestäni esteettisesti kestävä ja aito. Käytän minäkin vaneria - kylppärin katon höyrynsulkuun ja valumuottiin ja vinolaudoituksen korvaukseen.
Lähetä kommentti